Vuosipäivä

Vuosipäivän viettoa oli luvassa tänään.

Vajakit Areenalla.... Musen keikalla joulukuussa 2012

Alunperin oli suunnitelmana, että mentäisiin käymään Vltavassa, jonka edustavalla tavattiin vuosi sitten kuuden vuoden tauon jälkeen. Tutustuin tosiaan Villeen jo opiskelu aikanani, jolloin isäntä toimi koulussa apuopettajana. Olin jo tuolloin korvia myöten ihastunut kaveriin. Elämä kuitenkin heittelee ja vuoden perään kuolaamisen jälkeen herra pakkasi kamansa ja muutti Turkuun särkien sydämeni. Onneksi on olemassa Facebook! Pari vuotta sitten sattui silmään osumaan news feedistä kaverin kämpän haku ilmoitus ja muutos ihmissuhde rintamalla. Silloin vain hymähdin ja olin pahoillani, not! Johonkin alitajuntaan tuo ilmoitus kuitenkin jäi. Reilu puoli vuotta kului ja paskan työpäivän jälkeen marssin kotiin mummonpotkimis fiiliksissä. Matkalla päätin että nyt pitää tehdä jotain repäisevää! Sattui olemaan myös karkauspäivä ja silloinhan naiset saavat kosia. Laitoin sitten reippaana tyttönä Villelle yksityisviestiä, jossa en sentään kosinut vaan pyysin kahville. Kynsiä pureskellen odotin paniikissa vastausta ja tulihan se sieltä. Jostain erinäisistä syistä kahville meno lykkääntyi ja lykkääntyi. Kunnes koitti se viikonloppu! Lähdin töiden jälkeen pikaisesti käymään punk-bileissä Keravalla ystäväni luona, vakaana aikomuksenani tulla hyvissä ajoin kotiin. No tunnetusti nämähän ovat niitä legendaarisimpia reissuja ja jossain vaiheessa huomaan olevani hyvässä humalassa ja bileetkin olivat jo vähän kuolemassa päin. Lähetin Villelle tekstarin ja pyysin tällä kertaa juopposeuraksi. Ei tarvinnut kahta kertaa käskeä, kyllä sieppo aina siepon tuntee ;) Tärskyt Vltavan edessä ja loppu onkin sitten historiaa!

Ei tosiaan menty sitten Vltavaan, vaan päätettiin käyttää hyväksi viimeiset auringonsäteet iltapäivästä ja lähteä ajelemaan vuoden sisälle mahtuneisiin maisemiin. Kipaistiin siis Tikkurilassa katsomassa mitä vanhan kodin pihapiiriin kuuluu, samaahan sinne. Ei tullut ikävä, vaikka ihan hauska oli poiketa. Ja kun samalla suunnalla oltiin niin käytiin myös lentokentällä kahvilla. Starbucksissa tietenkin!

Villelle Hazelnut hot chocolate, mulle Mocha Frappuchino ja yhteiseksi askareeksi pala suklaakakkua.

Matka jatkui meidän vanhalle "kesämökille" Etelä-Haagaan. Kyseessä oli siis Villen tilapäisasumus, jossa kaveri majaili remontin aikana. Sanoin paikkaa kesämökiksi, koska siellä olessa mukavuudet olivat suurin piirtein samaan luokkaa mitä mökillä ollessa. Eli ei mitään, mitä naisihminen tarvii, ei edes kampaa saati sitten harjaa. Ei sielläkään ollut mikään juuri muuttunut. Sama Volkswagen Scirocco oli talon edessä parkissa, joka toimi aikoinaan mulle maamerkkinä oikeasta talosta. Loppu rundista pyörähdimme vielä Kamppiin ruokaostoksille, ja koska maalaiset ovat isolla kirkolla liikenteessä niin vahinkoja sattuu. Ajoin sitten väärästä rampista alas parkkihalliin ja löysin itseni bussiterminaalista. No oli ainakin reilun kokoiset ruudut :P

Nyt sitten odottelen kun Ville päätti kokata mulle yhtä lempiherkuistani, parsakaali härkää. Nam! Jälkiruuaksi on myös tiedossa itsetehtyä Kookosjäätelöä. <3 <3 <3 <3 <3

Tosiaan tuon isännän harrastuksiin kuuluu ruuanlaitto ja en todellakaan laita pahakseni. Itse en pahemmin tuolla keittiössä viihdy muuten kun leivonnan merkeissä. Harrastukseen kuuluu myös kokkikirjojen keräily. Sainkin siis tuosta oivan lahjaidean 1. vuotis lahjaksi.

Sopranos keittokirja.

Multa meni aikoinaan tuo Sopranos sarja ihan kokonaan ohi. Nyt ollaan katsottu kaikki tuotantokaudet ja olen ihan myyty sarjaan. Harmi vaan ettei lisää ole enää tulossa mitä katsoa. Ja kaikki jotka sarjaa ovat seuranneet tietää että siinä syödään ihan koko ajan. Nyt pitää ottaa uusinta kierros, ja ainakun joku ruoka mainitaan nimeltä niin kokkikirja esiin ja reseptiä tutkimaan.

Vuosi on tosiaan vierähtänyt ja siihen on mahtunut kaikenlaista kommellusta niin hyvässä kuin pahassakin. Jos joku olisi reilu vuosi sitten tullut kertomaan mitä tulevan pitään olisin ollut samaan aikaan hymy korvissa kuin myös kauhuissani. Kaikki positiiviset tapahtumat liittyvät siviilikuvioihin ja niissä koettuihin suuriin muutoksiin. Kun puolestaan kaikki negatiiviset liittyvät työhön ja siihen miten kaikki päättyi. Mutta elämä jatkuu ja ihan jännittää mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Remppa etenee omaa verkkaista tahtiaan ja sen suurempia suunnitelmia ei ole, mutta kuten jo olemme oppineet....elämä heittelee ja se on ihanaa!

Nyt jatkamaan illanviettoa hyvän ruuan ja leffan merkeissä. I'm in love! <3