keskiviikko 28. elokuuta 2013

Poika on tullut kotiin!!! ja pieni vuodatus...


Se on vihdoin täällä! Meidän uusi pesukone! Pyykkirumba otti ja venähti kevyeeseen kahdeksaan kuukauteen, kun oma "vanha" kone makasi vuokravarastossa ja uusi kaupassa. Kahdeksan kuukautta on pirun pitkä aika roudata pyykkejä kolmen kilometrin päähän systerin luokse pestäväksi. Kiitos ja kumarrus siitä, sekä syvä huokaus sille että tuokin arjen harmaita hiuksia aiheuttanut vaihe on nyt ohi.

Pari viikkoa sitten tilipäivänä sain Villen houkuteltua töiden jälkeen Giganttiin koneen hankintareissulle. Astelin myyjän luo hyvällä työpäivän jälkeisellä asennevammalla varustettuna ja tilasin halvimman mahdollisen varastossa lojuvan koneen. No yllätys etten ihan sellaista saanut, mutta edullisen peruskoneen kuitenkin. Koko hankinta kiinnosti kuin kilo kiviä, sillä ikävöin vieläkin pesutorniani. Nyt minulla oli pari viikkoa aikaa totutella ajatukseen karvalakki pesukoneesta ilman mitään herkkuja ja siitä ylitse kaiken vihaamastani pyykinkuivaustelineestä.

kuva: iltasanomat.fi

Kuinka paljon voikaan ihminen vihata tuota viritystä, joka on epäkäytännöllisyydestä jo ihan omassa luokassaan. Tässä käytännöllisyyttä Ikeasta:

Kuva: ikea.fi

Viime Ikea reissulla tutkailin samalla tarjonnan kuivaustelineiden suhteen. Silmääni osui tämä hirvitys jota saa myös jokaisen kodin sisustukseen sopivissa väreissä kuten vihreä. Tönäisin mallikappaletta varovasti kädellä ja koko hökötys rämähti kasaan. Todella vakuuttavaa!

Kuva: sini.fi

Sini tuotteista löytyy ihan näppäriä siivousvälineitä, mutta tässä perusmallisessa kuivaustelineessä on vähän suunnittelussa sekä laadussa parantamisen varaa. Olen elämäni aikana omistanut muutaman tälläisen ja ei aikaakaan kun "narut" alkavat antamaan periksi. Nykyään tätäkin saa kivan vaaleanpunaisena kuten tänään Stockalla asian kanssa painiessani sain todeta. Kuvittelin että viimeistään sieltä olisin löytänyt vaihtoehtoisia pyykinkuivatusmalleja. Yeah right!

Kuva: on24.fi

Myös tästä siipimallista on kokemusta. Napsahtaa muuten tosi ikävästi tuo lisäpalat rystyseen kasaan taitellessa. Kasassa ja nurkkaan aseteltuna maanvetovoima siirtää myös helposti jomman kumman siiven auki asentoon. Siinä joutuu sitten taas alusvaatepyykille kun säikähtää sitä rymähdystä liiaksi. Omassani alkoi myös taittonikama antaa periksi.

Kuva: on24.fi

Kämppikselläni oli tälläinen, mutta halvempi versio. Tarvii jonkin asteisen insinööritutkinnon että saa kasattua alle viiden minuutin. Sopii hyvin ihmiselle joka ei omista muuta kuin napapaitoja ja mikroshortseja. Yhden lakana saa kuivattua kerralla heittämällä se rumiluksen päälle kauttaaltaan.


Kuva: kotiliesi.fi

Tällä kyseisellä mallilla on hintaa vain vaivaiset 129€. Mitäh? Täyttääkö se veroilmoituksen myös?

Okei joo. Olen taas vaikea ihminen! Mutta onko se nyt liikaa vaadittu että saa tehdä vihaamaansa hommaa edes pienessä mielenrauhassa. Ettei joka kerta kun ripustaa märkää pyyhettä tarvi huutaa TIMBER!
Tosiaan kahlasin niin internetissä eri liikkeiden tarjonnan läpi ja tänään jalkauduin vielä Helsingin ydinkeskustaan tarkastamaan tilanteen. Huonolta näyttää kuulkaa. Samaa p.askaa ja törkeät hinnat!

Niin siinä sitten kävi että jouduin tilaamaan mielestäni itselleni toimivan pyykkitelineen verkkokaupasta Saksasta. Postikuluineen hinta ei noussut Suomen hintatason yläpuolelle. Päinvastoin halvemmalla sen sieltä saa uittamalla Suomeen kuin täältä. Tosin ainoana lisäkustannuksena tässä on se että joutuu sietämään Villen silmienpyörittelyä kun emännällä tuntuu jälleen viiraavan.

Kuvat:  jago24.de

No ei tuo voi nyt olla ainakaan huonompi kuin nuo yllämainitut ehdokkaat. Katsotaan miten käy! Luottakaamme Saksalaiseen laatuun, autoja ne ainakin osaa tehdä :P

Surffailujen lomassa löysin myös tälläisen övericorneriin luokiteltavan virityksen. Sähkölämmitteisen pyykinkuivaustelineen. Joo ymmärrän kyllä ne seinämalliset "rättipatterit", mutta eikö tämä nyt mene vähän yli.


Mulle pälähti heti mieleen vanha SNL-sketsi Fire Marshall Billistä...


torstai 8. elokuuta 2013

Eläimellistä menoa


Tämän viikon teemana meillä on eläimet... lainaeläimet siis.

Taloyhtiössämme on alkanut kivasti putkiremontti, joka pikkuhiljaa alkaa myös vaikuttamaan yhä enemmän asukkaiden elämään. Asunnoissa ravataan ristiin rastiin tutkimassa jos jonkinlaisia liitäntöjä ja lemmikin omistajia tämä luonnollisesti huolestuttaa. Ei tehdä asiasta ongelmaa kun naapuri ojentaa auttavan kätensä. Tiistaille määrätyn kartoituksen ajaksi naapurin Toivo tuli meille vierailemaan, kun omistajat olivat töissä ahertamassa. Meikäläinen lusmuili päivän kotona ja siirryin työmaan suuntaan vasta silloin kun muut ovat lopettelamassa päiväänsä, myös Ville päätti tehdä työpäivänsä etänä. Näin meitä oli siis kaksi toimetonta, mutta kelvollista koiravahtia.

Pienen houkuttelun jälkeen kaveri suostui tulemaan mun viekkuun sohvalle.

Yritin jatkaa nokosiani ja samalla rauhoitella uudesta paikasta tohkeilevaa Toivoa.

Illalla töiden jälkeen oli ohjelmassa vielä kissanruokkimiskeikka. Omistajat telttaretkellä ja karvakaverille piti käydä antamassa murua rinnan alle. Käytiin kerran jo pihassa kääntämässä, mutta isäntä oli unohtanut hoitopaikan avaimet meitin lipaston päälle. Ei kun uudelleen reissuun. Itse en enää töiden jälkeen jaksanut lähteä uudelle keikalle, joten en myöskään päässyt rapsuttelemaan Fedjaa. Joku toinen kerta sitten.

Viikonloppuna onkin ohjemassa taas majoittautuminen systerin luokse ja nahkakissojen peräänkatsomista. Toivottavasti tämä on nyt sitten vihoviimeinen kerta kun joudun roudaamaan pyykkivuoren samalla mukanani. Ensi tilistä on syytä ilmestyä kauan odotettu pesukone oman kylpyhuoneen nurkkaan.

Toivon visiitti osoitti hyvin ettei tähän 26 neliön tilaihmeeseen oikein voi mitään lemmikkiä hankkia. Kaveri ei edes mahtunut kääntymään meidän keittiössä, vaan joutui pakittamaan sieltä pois. Olen jo melkein asian hyväksynyt vaikka omasta lemmikistä kovasti haaveilenkin.Siksipä Luxin reissusta mukaan sellainen sattuikin...

Tässä on meidän Olli.

Olli on tekonahkainen otus, joka painaa reilun kilon. Olli asustaa meidän ikkunanlaudalla ja huolehtii ettei tuuli nakkkaa ruutuja selälleen. Ollin kanssa istuttiin eilen rintarinnan ikkunanlaudalla katselemassa taivasta kun myrskysi ja salamoi. Meillä oli tosi kivaa. Ostin eilen myös Ollille kaveriksi orkidean...toivottavasti se ei syö sitä.