Eläimellistä menoa

Tämän viikon teemana meillä on eläimet... lainaeläimet siis.

Taloyhtiössämme on alkanut kivasti putkiremontti, joka pikkuhiljaa alkaa myös vaikuttamaan yhä enemmän asukkaiden elämään. Asunnoissa ravataan ristiin rastiin tutkimassa jos jonkinlaisia liitäntöjä ja lemmikin omistajia tämä luonnollisesti huolestuttaa. Ei tehdä asiasta ongelmaa kun naapuri ojentaa auttavan kätensä. Tiistaille määrätyn kartoituksen ajaksi naapurin Toivo tuli meille vierailemaan, kun omistajat olivat töissä ahertamassa. Meikäläinen lusmuili päivän kotona ja siirryin työmaan suuntaan vasta silloin kun muut ovat lopettelamassa päiväänsä, myös Ville päätti tehdä työpäivänsä etänä. Näin meitä oli siis kaksi toimetonta, mutta kelvollista koiravahtia.

Pienen houkuttelun jälkeen kaveri suostui tulemaan mun viekkuun sohvalle.

Yritin jatkaa nokosiani ja samalla rauhoitella uudesta paikasta tohkeilevaa Toivoa.

Illalla töiden jälkeen oli ohjelmassa vielä kissanruokkimiskeikka. Omistajat telttaretkellä ja karvakaverille piti käydä antamassa murua rinnan alle. Käytiin kerran jo pihassa kääntämässä, mutta isäntä oli unohtanut hoitopaikan avaimet meitin lipaston päälle. Ei kun uudelleen reissuun. Itse en enää töiden jälkeen jaksanut lähteä uudelle keikalle, joten en myöskään päässyt rapsuttelemaan Fedjaa. Joku toinen kerta sitten.

Viikonloppuna onkin ohjemassa taas majoittautuminen systerin luokse ja nahkakissojen peräänkatsomista. Toivottavasti tämä on nyt sitten vihoviimeinen kerta kun joudun roudaamaan pyykkivuoren samalla mukanani. Ensi tilistä on syytä ilmestyä kauan odotettu pesukone oman kylpyhuoneen nurkkaan.

Toivon visiitti osoitti hyvin ettei tähän 26 neliön tilaihmeeseen oikein voi mitään lemmikkiä hankkia. Kaveri ei edes mahtunut kääntymään meidän keittiössä, vaan joutui pakittamaan sieltä pois. Olen jo melkein asian hyväksynyt vaikka omasta lemmikistä kovasti haaveilenkin.Siksipä Luxin reissusta mukaan sellainen sattuikin...

Tässä on meidän Olli.

Olli on tekonahkainen otus, joka painaa reilun kilon. Olli asustaa meidän ikkunanlaudalla ja huolehtii ettei tuuli nakkkaa ruutuja selälleen. Ollin kanssa istuttiin eilen rintarinnan ikkunanlaudalla katselemassa taivasta kun myrskysi ja salamoi. Meillä oli tosi kivaa. Ostin eilen myös Ollille kaveriksi orkidean...toivottavasti se ei syö sitä.