maanantai 25. maaliskuuta 2013

Crazy Cat Lady


Turun reissusta hädin tuskin ehdittiin selviämään kun jo piti siirtyä tukka putkella kissanvahdin hommiin. Pari päivää tulee majailtua systerin nurkissa, kun se on itse Barcelonassa lomailemassa. Ohjelmassa on kissojen viihdyttämistä ja pyykinpesua (oma kone edelleen siellä tehtaalla osissa).

Siskollani on siis kaksi kappaletta hyvinkin pitkälle mielipiteet jakavaa Sfinx-merkkistä tyttökisua. Itse olen jo niin tottunut näihin alienin näköisiin otuksiin, että välillä ihmettelen miksi ihmiset kovin kavahtavat. No eihän niitä nyt hyvällä tahdollakaan voi kauniiksi sanoa, mutta luonteet ovat aivan valloittavia. Jojo on vanhana rouvana arvonsa tunteva yksilö, jota ei niin vaan lähestytä ja rouva tekee juuri niinkuin parhaaksi katsoo. Spade puolestaan on se joukon hölömö, jonka yltiösosiaalisuus käy joskus hieman hermoille. Kuten esimerkiksi nyt kun yritän kirjoittaa tätä. Pikku rouvan oli ihan pakko päästä syliin ja kun siitä ei tarpeeksi hyvää asentoa löytynyt, minun 100%:sesta huomiosta puhumattakaan, päätti kisu kammeta koneen päälle. Ärsyttävän koholla tuo Acerin virtanäppäin, yksi pikku kissan tassun painallus ja koko kone sammuu. Nooh, oli aikaa rapsutella masua kun käynnisteli konetta uudelleen. *edelleen kova hinku näppikselle...taistelen vastaan*

Tytöt tykkäävät myös kovasti Villestä, varsinkin Spade kuten seuraava kuvakollaasi antaa ymmärtää. Silloinkun Ville on paikalla niin minä saan olla rauhassa, mulla kun ei ole kivaa sänkeä leuassa mihin itseään hinkata.

Spade antaa vähän lempee

Yöllä puolestaan meikäläisen kylki kelpaa ja viime yö mentiinkin melko pitkälti kisujen ehdoilla. Koiran unta nukuttiin, varsinkin aamuyöstä kun rouvat saivat päähänsä että nyt olis sapuskan aika. Ihme sisäinen kello näillä otuksilla, jos systeri oli aamuyöstä ne ruokkinut ennen kentälle lähtöä niin nyt ne vaativat samaa kohtelua seuraavanakin päivänä. Not gonna happen!

Jojo ja paperipussi.

Aamulla viekusta löytyi tälläinen Grumpy Cat

Ja toisesta kainalosta tämä tokkurainen yksilö.

Niin herttaisia kun nuo Sfinxsit ovatkin niin haaveilen omaksi kissaksi hieman eri kaliberia olevaa yksilöä. Vielä on hieman nuo kissan hankintaa koskevat pehmitys puheet kesken, mutta enköhän saa jossain vaiheessa tahtoni vielä läpi. Ja jos niin käy niin meille olisi tulossa Maine Coon.

kuva: wikipedia.com

Halu on siis kova tuollaista isoa "veljeni leijonamieli" tyyppistä kissaa kohtaan. Ja mikäli huhut pitävät paikkansa niin yksi lempparisarjakuva hahmoista, Karvinen, perustuu juuri Maine Coon rotuun.
Pehmittämis puheet jatkukoon... ;)

Lisäys:

Laittelin tuossa ruuaksi kanafileitä. Nostin pöperöt uunista tiskipöydälle jäähtymään. Kun aloin syömään niin ryhdyin ihmettelemään, että eikös noita fileitä pitänyt olla kuusi kappaletta. Hiljaa mielessäni kiroilin Atriaa kusetuksesta, mutta en ajatellut asiaa sen enempää - pääasia oli että masu tuli täyteen. No se puuttuvan fileen mysteeri sitten selvisikin, kun eteisen lattialta löytyi puoliksi syöty yksilö ja syyllistäkään ei tarvinnut kaukaa etsiä. Sieltä se katseli sängyn päältä suoraan silmiin, kierähti selälleen ja vaati rapsutusta masuun. Röyhkimykset!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti