keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Tavarataivas ja siitä eroon pääseminen

Kipaistiin eilen pitkästä aikaa elokuvissa. Bongasin metrossa mainoksen dokumenttielokuvasta nimeltä Tavarataivas. Kotiin päästyäni vaanin elokuvan trailerin ja tulin tulokseen että tämähän on ihan pakko nähdä, aihe kun liippaa aikas läheltä omaa elämää.

Tavarataivas traileri

Dokumentissa käsitellään humoristisesti mitä tavaroita ihminen oikeasti tarvitsee ja kuinka vähällä sitä loppupeleissä tuleekaan toimeen. Voin suositella lämpimästi elokuvaa kaikille. Itseäni se viihdytti, nauratti ja antoi myötähäpeän tunteita oikein sujuvasti.

Kuten dokumentissa niin myös meillä on puoli omaisuutta pakattuna Pelican Self Storagen tiloihin. Toisin kuin dokumentissa, meidän on pitänyt käydä siellä vain kertaalleen muuton jälkeen hakemassa tavaraa pois. Ongelmaksi tuntuukin nyt muodostuvan se kuinka vaikeaa tavarasta on nykypäivänä päästä eroon.

Useamman kuukauden ennen muuttoa aloitin tavaran hävitys projektini. Tuolloin Vantaalla asuessani ei lähiseudulla ollut harmikseni yhtään itsepalvelukirpputoria johon olisin voinut laittaa myyntipöydän pystyyn. Huuto.net toimii nykypäivänä pikkutavaran myymisessä kovin huonosti kun postituskulut nostavat hintaa liikaa. Löysin Facebook-yhteisön joka toimi periaatteessa pääkaupunkiseudun virtuaalisena kirppiksenä. Ihan ongelmaton ei myöskään tuo kauppapaikka ollut. Ostot jäivät turhan usein lunastamatta ja välillä tuntui että "ostajan" pääasiallinen tarkoitus oli ajaa myyjä hulluuden partaalle jos jonkinmoisilla kysymyksillään. Myytyjen tuotteiden toimitusten kanssa tuli ravattua ympäri Helsinkiä. Ja sehän se on vasta sellaista hommaa missä mieli lepää kun on muutenkin kiire sekä stressi rempan, muuton ja oman duunin kanssa.

Loppupeleissä suurin osa ns. kirppiskamasta päätyi joko jätesäkeissä roskiin tai viimeisenä iltana Kontin vastaanottopisteeseen. Ja tässäkin yksi pointti... Autottomana olisin ollut aikamoisessa kusessa kamojen kanssa. Fidalla on keräyspalvelu, mutta kun asiaa tiedustelin niin pompoteltiin minua pisteestä toiseeseen ja lopputulos oli se että "joo, ei kannata tulla hakemaan. Tuo itse!" Thank you helpy helpers!
Vaikka onnistuin mielestäni kaappien tyhjennys operaatiossa ihan kiitettävästi, tästä huolimatta kolmen neliön varastokoppi täyttyi lattiasta kattoon kuin itsestään.

Viime aikoina suurinta päänvaivaa on tuottanut elektroniikasta eroon pääseminen. Ostin vuosi sitten kalliin pesutornin ja niin paljon kuin sen haluaisinkin pitää, ei se yksinkertaisesti mahdu nykyiseen kylpyhuoneeseen. Yritin myydä tornia Tori.fi palvelussa ja sain toki tiedusteluja asiasta, mutta huonoja sellaisia. Alkoi jo tuntumaan siltä että vuoden vanhan pesutorni olisi pitänyt antaa ilmaiseksi ja parhaassa tapauksessa maksaa ostajalle 50€ vaivanpalkkaa noudosta. Onneksi Villen isä oli pesukonetta vailla, joten se löysi jo itselleen uuden kodin. Kuivausrummun kanssa pitää nyt vielä katsella mitä tekee, kunhan sappinesteet saadaan ensin laskettua normitasolle.

Toisaalta remontin kanssa nuo edellämainitut kauppapaikat ovat osoittaneet hyödyllisyytensä. Kylppärin hana ja hyllykkö löysivät tiensä meille netin kautta. Samoin kuin keittiön silmänterämme, pikku Smeg-jääkaappi, joka on toiminut moitteettomasti.

www.smeg-kodinkoneet.com
Tavaroiden kanssa taistelu jatkukoon myöhemmin keväämmällä kun remontti etenee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti