maanantai 9. syyskuuta 2013

In my shoes a walking sleep, and my youth I pray to keep. Heaven send hell away, no one sings like you anymore.


Pääsin vihdoin ja viimein lunastamaan synttärilahjaksi saamani liput. Tiedossa oli siis Soundgardenin keikka. Töissä asiasta mainittuani nuorempi sukupolvi ei tiennyt edes mistä on kyse. Samalla sitä tunsi olonsa sääliväksi ja surulliseksi. Ensi reaktiona oli "voi kun sä olet vielä pieni" ja heti perään tuli että ei helvetti...kyllä mäkin tiedän Beatlesit ja muut isot vaikka en ole niiden aikana elänytkään vielä. Nooh mitäpä näistä musiikkimausta kiistelemään.

Puolustuksena kuitenkin sanon että Soundgardenin yksi hittibiiseistä on rankattu kaikkien aikojen parhaimmiksi rock-kappaleiksi...IKINÄ!



Myös rakas siskoni lähti meitin mukaan keikalla. Pari Villen kaveria oli tarkoitus liittyä seuraan, mutta koko illan aikana heitä tuli nähtyä vaan vilaukselta, hyvä kun heipat ehti sanomaan. Ilta alkoi istumalla helppona nakkina Areenan Makkarabaarissa.

Illan eka ja vika lonkero.

Vaivaannuttavaa olemista paparazzin kohteena.

Minä ja Twisted Sister

Keikan lämppärinä toimi Graveyard, mutta tämän ajan me luonnollisesti viihdyttiin baarin puolella. Ja tämä hyvä sillä päätin näppäränä tyttönä uusaista kyseiselle keikalle Luxemburgista hankkimani saappaat. Ihan taas loppuun asti ajateltu homma laittaa korolliset kengät jalkaa joita ei ollut käyttänyt kertaakaan ja seisoa niissä useampi tunti putkeen. Varsinkin kun on koko kesä tullut lompoteltua pelkissä tennareissa. Päkiät huusivat kilpaa hoosiannaa. Toisaalta taas tästäkin kokemuksesta viisastuneena pitänee hankkia itselleen kunnon keikka kengät. Sellaiset jotka näyttää kivalle, missä on suht hyvä olla ja missä on jonkin verran jatkovartta hukkapätkälle. On se kumma että tuollaisissa tilaisuuksissa meikäläinen osaa aina kerätä ympärilleen kaikki ulkomuodoltaa jääkaappipakastinta muistuttavat tyypit. En haluu maksaa itseeni kipeeksi että pääsen katselemaan jonkun lapaluita pariksi tunniksi.

@Hartwall Areena

No mitä itse keikkaan tulee niin täytyy myöntää että se oli pienoinen pettymys. Areena oli vain puolillaan porukkaa ja äänet säädetty täysinäisen hallin mukaan. Eli soittivat ihan s**tanan kovaa, siis munkin mittapuulla joka ei pahemmin konserteissa ole eareita kaivannut. Jotain hässäkkää oli myös muussakin äänentoistossa sillä musisointi kuulosti kovin epävireiseltä, ilmeisesti kitaristi ei kuullut ihan täysin missä muut kaverit hiihtivät menemään. Jotenkin olin myös odottanut että noinkin iso nimi pistäisi täysi laidallisen tulemaan ja näyttää mitä kaikkea rahalla saa. Päin vastoin, kaikki ylimääräinen oli riisuttu pois...ei oikein palvele areenakeikalla, jäähallissa olisi vielä saattanut toimiakin. Koko ilta meni odotellessa Black Hole Sunia ja kun se vihdoin encoressa soitettiin niin mulla meni kuppi nurin. Klassikkoa ei vaan lähdetä liikaa muuttamaan kitarasoolokikkailulla. PISTE!
Voi olla myös että viime aikoina on totutettu liian hyvään...Musen lasershown ja pilkun tarkan soitannan jälkeen kaikki näyttää hirveän valjulle. Anyway, nyt on Soundgarden nähty ja Chris Cornelin osalta tämä oli kolmas tapaamisemme, aikaisemmin käynyt katsomassa Audioslaven ja herran soolo keikan. Toivotaan että Rage Against the Machine innostuu keikkailemaan niin sitten olisi toiveet täytettynä hetkeksi aikaa. :)



Kaikesta huolimatta olen edelleen Soundgarden fani!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti